Kun Suomen Pelastusneuvonta Oy:sta soitettiin ja pyydettiin minua mukaan HAI:n koulutus- ja messuristeilylle Viking Linen m/s Gabriellalle, lupauduin tulla kirjoittamaan Suomen Pelastusneuvonnan esityksen annin. Samalla tallensin niitä tunnelmia, mitä parin tunnin aikana ennätin tapahtumaa seuraamaan.
Saapuessani laivaan, korviini kantautui heti hyvä kiteytys isännöinnin asiantuntijan Mikko Virkamäen suusta.
”Isännöinti on luottamukseen perustuva tehtävä.”
Tapahtuman ohjelma oli varsin laaja ja juontajana toimi koomikko Ali Jahangiri. Hän kyseli yleisöltä, mikä oli yksittäisen taloyhtiön kolme tärkeintä tehtävää, joita vaalia. Yleisöstä kuului pian vastaus: Talous, hallinto ja tekniikka. Lisäksi Ali Jahangiri toivoi isännöitsijöiltä innokkuutta digitalisaatiota ja kehittyvää tekniikkaa kohtaan.
Suomen Pelastusneuvonnan esityksen otsikkona kuului ”Turvallinen kiinteistö – velvoitteet, vastuut ja toimintamallit”. Turvallisuusasiantuntija Keijo Kangastie antoi perusteita, näkökulmia ja esimerkkejä isännöitsijöille kiinteistön turvallisuuden vaatimuksista.
”Tehtävämme on ymmärtää taloyhtiöiden ja kohteiden tarpeet ja erityispiirteet esimerkiksi paloturvallisuuden osalta.”
Mitä pelastuslaki velvoittaa?
Kangastie jakoi esityksessään konkreettisia esimerkkejä elävästä elämästä. Saamme jokainen lukea uutisista asuntojen tulipaloista, jotka syttyivät usein keittiöistä, kertoi Kangastie. Keittiö ei kuitenkaan ole vaarallisin kohde tulipalolle.
”Pidän vaarallisimpana tulipalona sauna-osastoa. Se saa kehittyä rauhassa.”
Kerrostaloissa tulipalo koskettaa aina montaa huoneistoa. Savukaasut leviävät ylöspäin ja vesivahingot valuvat alaspäin. Pelastuslaki velvoittaa jokaista toimijaa estämään ennalta ja varautumaan tulipalojen varalle. Yhtä lailla pelastusviranomaisia koskettaa tietyt lait.
”Rakennusten palo- ja poistumisturvallisuus asettavat omat haasteensa.”
Viime vuonna asuinrakennusten tulipaloja oli Suomessa noin 3 000. Näissä tapauksissa palovaroitin toimi 1 022 kertaa, mutta puuttui 440 tapauksessa. Ja mikä pahinta, palovaroittimista 1 302 kappaletta ei toiminut! Tämän vuoksi kaikkien meidän kannattaa tarkistuttaa palovaroittimet ja laittaa tiedotusta asukkaille niiden osalta.
”Palovaroitin hälyttää jo pienestä savun määrästä. Palo on pieni minuutin kohdalla.”
Omatoiminen varautuminen
Pelastuslaissa määrätty omatoiminen varautuminen on sekä omistajien, haltijoiden että toiminnanharjoittajien tehtävä. Vuokralaisille tämä tarkoittaa palovaroittimien hankkimista omaan vuokra-asuntoon. Kärjistetysti pelastuslain mukaan jokainen tulipalo on lain rikkomista.
Digitalisaation aikaan, viranomaisten lisäksi media saa tiedon tulipaloista. Jossain tapauksessa media voi olla jopa ennen palokuntaa paikalla. Kun omatoimiset varautumiset ja pelastussuunnitelmat on tehty ennakkoon, median saapuminen ei aiheuta päänvaivaa.
Isännöitsijät saavat konkreettisen tiedon pelastussuunnitelmasta vahingon rajaamiseksi ja ehkäisemiseksi. Esityksen aikana Kangastie näytti yleisöllä videon tulipalon kehittymisestä. Tulipalossa kiinteä aine muuttuu kaasuksi ja kaasu on se mikä palaa.
”Palon kehittyminen on siitä kiinni, miten nopeasti kiinteä aine muuttuu kaasuksi.”
Erittäin helposti muistettavaksi neuvoksi Kangastie antoi sen, että jos näkee mikä palaa niin sammuta! Pieni palo sammuu vaikka olohuoneen matolla. Neste-sammutin on siinä määrin jauho-sammutinta parempi, että se sekä poistaa lämpöä eikä aiheuta sotkua niin paljon.
”Kun palokaasut syttyvät palamaan, silloin tulipalo alkaa leviämään. Kaasut ovat myös ne, jotka lopulta tappavat.”
Aika paljon pitää itse tietää
Omatoiminen varautuminen ja toimintaohjeet asettavat yksilöille aika paljon opeteltavaa. Tätä ”taakkaa” voi kuitenkin helpottaa perehtymällä hyviin toimintaohjeisiin. Isännöitsijöiden ja asukkaiden on hyvä tietää, miten meidän kiinteistössä on savunpoisto järjestetty.
Muita nopeita toimenpiteitä tulipalossa
- Sammuta heti lähimmällä alkusammuttimella.
- Jos et näe mikä palaa, älä mene avaamaan ovea.
- Tee hätäilmoitus.
- Ihmisten poistumisen turvaaminen.
Keijo Kangastie kehotti isännöitsijöitä kiinnittämään huomiota turvalliseen kiinteistöön. Silloin myös kiinteistöä voidaan myydä ja vuokrata turvallisuuskulttuuriin sitoutuneena kiinteistönä. Väestönsuojissa on myös haasteita siinä määrin, että osa on auttamatta vanhentuneita.
”Väestönsuojien vanhentuminen näkyy läpivientien vuodoissa ja huonona ilmanvaihtona.”
Jos Keijo Kangastien ja Suomen Pelastusneuvonnan esityksestä kannattaa kuuntelijoiden jotain muistaa, niin turvallisuuslaitteisiin on syytä satsata. Kun turvallisuuslaitteet ovat helposti näkyvillä ja saatavilla, se on kaikkien kannalta parasta omatoimista varautumista.
Valtteri Karjula
Live-bloggari, joka työskentelee Baronan markkinoinnissa.